Vielä Kiinasta

Kotona on oltu jo viikko, mutta sallittakoon vielä pari yksityiskohtaa Kiinasta.

Ensiksi väen vähyys. Kiina on maailman väkirikkain maa lähes 1,4 miljardilla asukkaallaan, mutta hyvin väenpaljous tasoittuu suurelle pinta-alalle. Ruuhkaa nähtiin kahdessa paikassa: pääkaupungin metrossa ja Mao Zedongin mausoleumin edessä. Metroon mentiin, Maon kalmoa katsomaan ei. Maaseudulla ei ruuhkia näkynyt. Simatain kylänraitti tavallisena torstai-iltapäivänä on kuin oltaisiin kotipuolessa. Mieleen tulivat Renko ja Kylmäkoski - suunnilleen saman matkan päässä pääkaupungista nekin.

Toiseksi liikenne. Joskus Kiinassa on ollut paljon polkupyöriä. Nykypäivän itäkiinalainen kulkee mieluummin moottorin voimalla. Sieltähän Kymcot sun muut suositut kaksipyöräiset menopelit meillekin tulevat. Liikenne on länsimaiselle turistille oikeastaan ainoa vaarallinen asia. Oudoin liikennesääntö kun on se, että punaisten valojen takaa saa kääntyä oikealle. Näin ollen vihreä jalankulkuvalokaan ei takaa kävelijälle esteetöntä kulkureittiä.

Kiinalaisen ajoneuvon tärkein varuste on äänitorvi ainakin, mitä käyttötiheyteen tulee. Liikennekulttuuri menee seuraavasti: herra Yang pysähtyy Volkswagenillaan liikennevaloihin. Hänen takaansa pujottelevat neiti Li ja herra Cheng mopoillaan edelle. Koska äänimerkki kuuluu antaa aina ohitettaessa hitaampi ajoneuvo, joutuu herra Yang tööttäämään niin neiti Lin kuin herra Chengin kohdalla. Seuraavassa risteyksessä rouva Wu kääntyy oikealta joukon kärkeen Toyotallaan. Jälleen neiti Li ja herra Cheng kisuttavat Kymcoillaan jonon eteen, ja mopojoukkoon liittyy vielä rouva Zhu. Matkan edetessä on kolmelle mopolle jo kaksi tööttääjää. Tämä kertautuu 1,4-miljardisen kansan keskuudessa tiheään, joten äänitorvi soi. Paitsi ohitustilanteissa, äänitorvea käytetään hitaamman ajoneuvon osuessa ääreishavaintokenttään ja muutenkin, kun siltä tuntuu.

Sen sijaan ajovalot ovat melko tarpeeton varuste. Niitä pidetään päällä vain sysipimeällä, jos pidetään. Ja silloin mielellään ajetaan pitkät päällä niin kaupungissa kuin tunnelissa. Ja mopoilijoilta, kevarien kuljettajilta tai yleensäkään kaksi- tai kolmipyöräisten ajajilta ei edellytetä kypärän käyttämistä.

Autokanta on Itä-Kiinassa koko lailla samanlaista kuin Suomessa. Volkswagenin - pois lukien Skoda - ja Toyotan tuotteet ovat valtamerkkejä. Fordejakin näkee, Nissaneita myös. Julkisen sektorin johtajilla Audi A6 on kuulemma suosiossa. Sen takia rikkaimmatkin liikemiehet hankkivat talliinsa yhden A6:n, jotta neuvotteluissa päättäjien kanssa ei saateta toista osapuolta kasvojen menetykseen. Monella länsimaisella autonvalmistajalla on tehdas Kiinassa. Varakkaimpien ajoneuvot erottaa keskiluokasta siitä, että niiden takana mallimerkintätekstit ovat latinalaisiin kirjaimin. Kotimaisia automerkkejä näkee enimmäkseen hyötyajoneuvoissa.

Samoja asioita eri näkökulmasta on luettavissa kullan blogissa.