torstaina, maaliskuuta 20, 2008


Tempora mutantur


Kiirastorstain sanotaan olevan nykyään vuoden neljänneksi suosituin kirkkopyhä. Kotikylän kirkossakin penkit olivat kohtuullisen kansoitetut.

Pappi yritti saarnassaan saada lukuisia paikalla olleita rippikoululaisia osallistumaan kysymällä, miten mahdettiin viimeisellä ehtoollisella ruokailla. Joku nuorisosta ehdotti, että polvillaan.

Manga-tyylisuunta kulunee nykynuorten käsissä enemmän kuin Asterixit, ja chadon rituaalit lienevät tunnetumpia kuin cenan nauttimiseen liittyneet tavat. Mitkään Trimalkion pidot eivät varmasti olleet kyseessä Juudean provinssissa eläneiden rahvaanmiesten nauttiessa päivällistään. Tuskin niissä piireissä kyljellään maaten syötiin, kuten pappi rippikoululaisiaan valisti.

Illan passio oli mallia Matteus ja kuunneltiin Essenistä.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Nimi paperiin ;)
http://www.adressit.com/blogisanomat

Hyvärinen J. kirjoitti...

Periaatteessa voisin laittaa nimen paperiin. Olihan Blogisanomat tärkeä instituutio. Mutta sellainen taitaa olla jo mennyttä aikaa. Blogistan ei enää mahdu yhteisöksi, jota voitaisiin tarkastella jostakin Blogisanomien kaltaisesta superblogista käsin. Nykymassaa ajatellen sellaiset yritykset luultavasti jäisivät samanlaisiksi pannukakuiksi kuin taannoinen Helsingin Sanomien kiukuttelu sitä, että blogit eivät olekaan sitä, mitä rahasta kirjoittavat toimittajat niiden haluaisivat olevan.

Nyky-Blogistan on ei enempää eikä vähempää kuin informaatiomassaa. Ja jos toivoisikin jonkun yrittävän jäsentää sitä Blogisanomien ansiokkaaseen tapaan, en ole ihan varma, onko addressin kirjoittaminen oikea tapa toimia. Eikö blogimaailmaan kuulu yhä olennaisempana osana se, että jos jotakin kaipaa, se tehdään itse eikä pyydetä muita tekemään?

Joten kiitos vinkistä, mutta näillä sanoilla kieltäydyn - kunnioituksesta Blogisanomien perintöä kohtaan.