maanantaina, heinäkuuta 16, 2007


Langattomasti


ADSL-yhteys on tässä torpassa mykkä. Ilmeisesti muuallakin, koska operaattorin asiakaspalveluun on ollut niin pitkä jono, että luuria ei jaksa pitää korvalla. Eikä kuunnella Hanna Pakarista, Jukka Kuoppamäkeä ja muutamia, joita en tunnista. Asiakaspalvelun tiedote, jossa kehotetaan tarkistamaan oma päätelaite "varmasti toimivassa liittymässä" on operaattorin kannalta ymmärrettävä, mutta arvelen sen hämmentävän tai suututtavan monia asiakkaita. Viat kun eivät useinkaan ole tilaajajohtokohtaisia vaan alueellisia. Miten kaukaa "varmasti toimivaa liittymää" pitäisi hakea?

Päätelaitteemme on niin sähkö- kuin televerkonkin osalta ylijännitesuojauksen takana, joten ukkosteoriaan en usko. Kokeilin silti työhuoneeni romukaapista löytyneellä vanhemmalla, reilut kaksi vuotta sitten käytössä olleella ADSL-päätteellä, joka täysin toimivana päätyi varastoon, kun työparina olleesta reitittimestä rikkoutui virtalähde, ja korvasin kaksi erillislaitetta yhdellä integroidulla. Sama oire: yhteyttä yritetään, mutta sitä ei synny.

Romukaapista (pitäisi siivota se joskus) löytyi puhelinmodeemikin laiteohjaimineen, ja se asentui kauniisti pöytäkoneeseen. Muistissa olleet Suomi24-operaattorin soittosarjanumerot sen sijaan eivät enää toimineet. Mahtaako enää olla pelkällä paikallisverkkomaksulla toimivia puhelinmodeemipalveluita? Joskus oli mainitun Suomi24:n ohella ainakin MTV3 ja SurfEU, mutta en yrittänyt etsiä. Tämän päivityksen taustalla on pakettiradioverkkoon pohjautuva varatieyhteys eli sama, millä tykkään blogata junamatkoilla. Nostalgisen hidas tämäkin on, mutta olisi ollut mukavaa päivittää blogia old-school-hengessä 300-3400 Hz:n kaistalla. Sehän olisi melkein kuin kirjoittaisi blogimerkinnän assemblyllä ;-) Ei mutta olenhan minä kai päivitellytkin ainakin blogiurani alkuaikoina puhelinmodeemilla, veturitallilta mestarin huoneesta. Enää sielläkään ei kyseinen yhteys toimi.

Eilinen merkintä jäi edellämainitusta syystä päivittämättä. Lyhennettynä pyhäpäivään kuului auton vienti seurakunnan leirikeskukseen juuri sopivaan aikaan, että pääsin osallistumaan kirkonmenoihin. Kylmäkoskelta oli järjestetty linja-autokyyti leirikeskukselle, kun siellä ei kirkonmenoja pidetty työntekijöiden ollessa kiinni rippikoulussa.

Nuorten muodostama yhtye soitti säestykset hienosti. Jälkeenpäin ajattelin, että sovittamisessa mahtaa olla melkoinen työ. Nuorten keskuudessa lahjakkuutta ja intoa on usein Peitsamo- tai Motörhead-kokoonpanoja laajempaan instrumenttivalikoimaan (älköön tätä luettako moitteeksi: sekä Peitsamo että Motörhead ovat mielestäni rockia parhaimmillaan). Miten esimerkiksi yksittäinen viulu sovitetaan kokonaisuuteen? Täytyy kysyä paremmin tietävältä.

Takaisin yksivaihteisella. Olivatko kiristäneet siellä ketjut, vai olivatko ne kutistuneet sateessa? Ei enää hyppinyt hampaiden yli. Sade alkoi vähän ennen vanhalle ratapohjalle pääsyä. Mutta kesäsade oli lempeä. Ja housut lunastivat valmistajan lupauksen nopeasta kuivumisesta.

Eilis- ja tämäniltaisissa pihahommissa käsivarret ovat aika tehokkaasti naarmuuntuneet. Oksasilppuri tuotti oksista kaksi jätesäkillistä kompostikuoriketta ja kävyistä yhden vaikka koristeeksi kelpaavaa. Naapurin Pekka-isäntä leikkasi pensasaidan - suuri kiitos - ja oli varautunut kelpo suojavarustein.

Unirytmini sekosi tehokkaasti viikonlopun maanpuolustusharrasteiden johdosta. Lauantain puuhakasta päivää kun edelsi yhteisen hyvän eteen valvottu yö rannalla. Vilkkaan lauantain jälkeen uni ei heti maittanut, mutta sunnuntaina leirikeskukselta palattua tuli otettua vähän turhankin hyvät päiväunet.

Eikä korjausta ole aivan heti näköpiirissä. Nyt pitäisi jaksaa odotella yösähkötariffiin ja sen jälkeen vielä pesuohjelman valmiiksi tulemiseen.

Ei kommentteja: