torstaina, toukokuuta 27, 2004

Isoveli valvoo ja vakoilee


Kimmo Rousku kirjoitti juuri ilmestyneessä MikroPC-lehdessä paheksuen Microsoftin tietoturvapäivityksistä. Kritiikki kohdistui paitsi niiden liian varhaiseen julkaisemiseen, joka ei takaa laatua, myös siihen että Windows Update -palvelu kerää käyttäjän Windowsin tuotetunnustiedot varmistaakseen tuotteen käytön lisenssiehtojen mukaisuuden. Tietoturvapäivitysten ongelma on kiistämätön, ja usein joudutaan tekemään uutta paikkaa vanhan päälle. Se, miten luotettavasti Product key -asennusavaimen ja vastaavien tietojen avulla voidaan luotettavasti selvittää käytössä olevan ohjelmistotuotteen laillisuutta, on kyseenalaista, mutta Rouskun kritiikin ydintä en aivan ymmärrä. Hänen mukaansa tuotetunnustiedot ovat henkilökohtaisia tietoja, jotka eivät kuulu niihin liittyvää tuotetta tai palvelua myyvälle yritykselle.

Luulen, että taustalla on PC-mittakaavassa ikivanha rautapuolen osaajien mielikuva, että ohjelmistot ovat ikään kuin raudan kylkiäinen ja että niiden taloudellinen arvo sinänsä on vähäinen. Parasta olisi, jos ohjelmistot sisältyisivät raudan hintaan; lisenssit ja vastaavat ovat ahnetta rahastusta ja kiusantekoa. Tuskin monikaan näin kärjistetysti ajattelee ja jos ajattelee, hän siirtynee vapaalevitteisiin ohjelmistoihin. Mutta lisenssien ja niiden laillisuuden seurannan ankarassa kritisoinnissa on ohjelmistoteollisuuden kannalta hankala piirre se, että täten kiistetään ohjelmistotuotannon taloudellinen arvo.

Kun tietotekniikka viimein alkaa myös ajatusten tasolla muuttua huippuhypestä osaksi arkipäivää, luulen että Product keyn kaltaisten tietojen luovuttamista ei ihmetellä sen enempää kuin auton rekisterinumeron antamista huoltoaikaa varattaessa (se lienee suunnilleen yhtä "henkilökohtainen" tieto kuin ohjelmiston asennusavain).

Ohjelmistotuotannossa voidaan aivan hyvin varmistua ahkerien koodaajien leivän riittävyydestä lisenssikäytännöillä ja niiden seurannalla. Sanassakin kun sanotaan, että työmies on palkkansa ansainnut. Älkäämme olko kuin marski Flemingin huovit, jotka vaativat savisilla pelloilla raataneilta talonpojilta vastikkeetonta ylläpitoa linnaleirin muodossa.

Ja jotta ohjelmistoteollisuuden ahkera työväestö saisi elämäänsä leivän lisäksi myös rakkautta - onhan isämme Aatamin ja äitimme Eevan päivistä asti niin tarkoitettu - tarjoaa hän vinkiksi(?) yhden lähestymistavan päämäärän saavuttamiseen. Vinkin tarjoajaan menetelmää ei lukeman perusteella kenenkään tule soveltaa, eikä Rovaniemen markkinoiden ikiaikaisen kansanviisaudenkaan mukaan yrittänyttä panna, mutta sen voi ainakin todeta, että langaton tiedonsiirtotekniikka avaa yhä uusia mahdollisuuksia eri elämänaloilla.

Ei kommentteja: